Kirjasto on paljon enemmän kuin paikka, josta lainataan kirjoja. Se on turvallinen tila, kohtaamispaikka, oppimisen ja oivaltamisen areena. Kirjasto on yhteinen olohuone, jonne jokaisella on vapaa pääsy ja jossa jokainen voi olla juuri sellainen kuin on.
Olen iloinen siitä, että Helsingissä kirjastot ovat aktiivinen osa elävää ja monimuotoista kaupunkikulttuuria. Ne tarjoavat paitsi kirjoja ja lukemista, myös tapahtumia, työtiloja, digitukea, musiikkistudioita, pelihuoneita ja rauhaa keskittyä. Monelle yksin asuvalle kirjasto voi olla päivän tärkein sosiaalinen kohtaamispaikka – paikka, jossa ei tarvitse ostaa mitään, mutta jossa saa olla toisten ihmisten ympäröimänä.
Kirjastot edistävät osallisuutta ja yhdenvertaisuutta. Ne tavoittavat ihmisiä eri elämäntilanteista, kieliryhmistä ja sukupolvista. Ne tarjoavat mahdollisuuksia oppia uutta, kehittää itseään ja osallistua yhteiskuntaan.
Kirjastot ovat samalla demokratian kivijalka. Ne tarjoavat vapaata tietoa, tukevat medialukutaitoa ja antavat tilaa keskustelulle ja yhteiselle pohdinnalle. Vahva demokratia tarvitsee sivistystä, ja kirjastoilla on tässä korvaamaton rooli – etenkin aikana, jolloin tiedon luotettavuus ja saavutettavuus eivät ole itsestäänselvyyksiä.
Lukutaito on portti osallisuuteen. Se on taito, joka mahdollistaa vaikuttamisen, oppimisen ja itsensä ilmaisemisen. Kirjastot tekevät valtavan tärkeää työtä lukemisen edistämiseksi – niin lapsille, nuorille kuin aikuisillekin. Lukuilo ja lukurauha eivät synny sattumalta, näiden eteen pitää tehdä aktiivisesti töitä.
Siksi on tärkeää, että panostamme kirjastojen kehittämiseen ja saavutettavuuteen. Meidän tulee turvata riittävät resurssit kirjastoille – ei vain keskustassa, vaan jokaisessa kaupunginosassa. On pidettävä huolta siitä, että kirjastot pysyvät auki, että henkilökuntaa on riittävästi ja että palvelut kehittyvät kaupunkilaisten tarpeiden mukaan.
Mirka Haili 
Jätä kommentti